Venäläisessä lainsäädännössä ulkomaalaisten tonttikaupat on kielletty 50-300 kilometrin rajavyöhykkeellä. Asiaa koskeva laki säädettiin jo vuonna 2001. Venäjä julkisti äskettäin listan niistä maa-alueistaan, joita ulkomaalaisten ostokielto koskee. Uudella päätöksellä alue ulottuu monin paikoin varsinaista rajavyöhykettä kauemmas.
Venäjän maanoston rajoittaminen ulkomaalaisilta on ristiriidassa Venäjän talouden ja yhteiskunnan modernisoinnin kanssa. Päätös ei vie Venäjää ainakaan lähemmäs länttä ja WTO-jäsenyyttä, kuten Karjalan liiton puheenjohtaja Markku Laukkanen on todennut.
Suomen ulkoministeriö on lähettänyt Venäjän ulkoministeriölle nootin, jossa pyydetään täsmentämään siitä, mitä heidän kieltonsa myydä maata ulkomaalaisille raja-alueilla merkitsee.
Venäjältä halutaan tietää, mitä myyntikielto merkitsee suomalaisille, jotka tällä hetkellä omistavat maata rajavyöhykkeellä tai hiukan sen ulkopuolella. Samalla tiedustellaan, mitä alueita myyntikielto tarkkaan ottaen koskee ja mitä se merkitsee tulevaisuuden kaupoille.
Ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) ei ole halunnut puuttua venäläisten oikeuteen ostaa maata tai kiinteistöjä Suomesta, vaikka Venäjä ei muuttaisi suhtautumistaan suomalaisten tonttikauppoihin Venäjällä.
"Venäjän päätös rajoittaa ulkomaalaisten maakauppoja rajan pinnassa on maan sisäinen päätös. Suomi on tehnyt omat päätöksensä liittyessään Euroopan unioniin vuonna 1995, ja myöhemmin vuonna 2000 kun loput kiellot poistettiin", Stubb sanoi Ylen Ykkösaamussa 5.2.2011.
Suomella ei kuitenkaan ole mitään estettä halutessaan rajoittaa nimenomaan EU:n ulkopuolisista maista tapahtuvaa maanhankintaa.
EU:n sisämarkkina-asioista vastaava komissaari Charlie McCreevyn totesi komission puolesta 4.6.2009 antamassaan vastauksessa hänelle osoitettuun kirjalliseen kysymykseen, että EY:n perustamissopimuksessa annetaan jäsenvaltioille lupa soveltaa edelleen kolmansiin maihin kiinteistöjen hankintaa koskevia rajoituksia. Monet jäsenvaltiot ovat komissaarin mukaan neuvotelleet tätä periaatetta koskevia siirtymäsäännöksiä tai pysyviä poikkeuksia.
Suomenkin pitäisi ottaa nämä rajoitukset käyttöön ainakin siihen saakka, kunnes vastavuoroisuus maakaupoissa on toteutunut. Vastavuoroisuuteen kuuluu, että jos Suomesta voidaan ostaa tontteja, niin niitä pitää voida ostaa myös rajan toiselta puolelta.
Suomen ja Venäjän suhteissa on ollut viime vuosina monia hankalia asioita ratkaistavana. Saimaan-kanavan vuokrasopimus on nyt allekirjoitettu seuraavaksi 50 vuodeksi, neuvottelut puutulleista on saatu päätökseen ja nopea junayhteys Helsingistä Pietariin on käynnistynyt.
On toivottavaa, että myös maakauppoja koskevassa asiassa löydettäisiin toimiva ratkaisu jo aivan lähiaikoina.
PETRI NEITTAANMÄKI
yhteiskuntatieteiden maisteri ja ministerin erityisavustaja (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.