Uusimpien mielipidemittausten mukaan kaikkien suurimpien puolueiden kannatus on laskenut. Syitä kannatuksen laskuun on etsitty vaalirahakohusta, yleisestä politiikan vastaisuudesta ja siitä, etteivät tehdyt hyvät päätökset ole tavoittaneet kansalaisia.
Entä jos viesti onkin mennyt perille? Kuluneella ja sitä edellisellä vaalikaudella on tehty useita päätöksiä, jotka eivät ole olleet ainakaan maakunnissa asuvien kansalaisten mieleen.
Korkeakoulupolitiikassa yksi merkittävä yliopistokaupunki Jyväskylää koskettanut päätös on ollut Aalto-yliopiston perustaminen pääkaupunkiseudulle. Sille myönnettiin moninkertainen rahoitus maakuntayliopistoihin verrattuna ja se on kahminut myös pääosan siitä yritysrahoituksesta, jonka pääomittamiselle valtio on luvannut vastinrahoituksen. Tätä koulutuspolitiikan tasa-arvoisuutta horjuttavaa päätöstä on monien ollut vaikea hyväksyä.
Kuntapolitiikassa Paras-hankkeen seurauksena syntyneet monet kuntaliitokset ovat osoittautuneet tehottomiksi ja kustannussäästöjen sijaan onkin syntynyt vain lisäkustannuksia. Koko ajan on ollut tiedossa, etteivät parisataa pienintä kuntaa hallinnoi kuin muutamia prosentteja koko kuntatalouden menoista, joten niillä ei ole kokonaisuutta ajatellen juuri merkitystä. Tästä huolimatta tätä hanketta on jatkettu ja jatko-osakin on jo valmisteilla.
Hätäkeskusuudistus on malliesimerkki huonosta aluepolitiikasta. Kun hallitus on toisella kädellä pyrkinyt siirtämään valtion työpaikkoja pääkaupunkiseudulta maakuntiin, on täysin käsittämätöntä, että se toisella kädellä ajaa niitä alas ja vieläpä kansalaisten turvallisuuden kustannuksella. Myös tässä asiassa Jyväskylä on joutumassa kärsijäksi.
Ympäristöpolitiikan saralla jätevesiasetus on tiedetty ongelmalliseksi jo pitkään, mutta mitään konkreettisia parannuksia siihen ei ole tehty, vaikka asian aikanaan esitellyt ministeri Jan-Erik Enestam (r.) on todennut tulleensa virkamiehensä höynäyttämäksi. Sisämaassa sijaitsevat kiinteistöt, jotka eivät rajoitu vesistöihin, tulisi pikaisesti vapauttaa asetuksen piiristä.
Energiapolitiikassa kansalaisia on kummastuttanut työnantajien Kela-maksun poistamisen valtiontalouteen aiheuttaman satojen miljoonien eurojen laskun maksattaminen heillä. Lisäksi ylimitoitetut periaatepäätökset ydinvoiman lisärakentamisesta herättävät huolta, kun näköpiirissä on, että kolmaskin hakija, joka vielä tässä vaiheessa jäi ilman lupaa, haluaisi saada sen. Jos kaikki hankkeet toteutuvat, Suomen ydinvoimakapasiteetti tuplaantuu nykyisestä. Antoiko joku tällaisen vaalilupauksen ennen edellisiä eduskuntavaaleja?
Liikennepolitiikassa pääkaupunkiseudun satoja miljoonia euroja syövät investoinnit ovat pois muualta Suomesta, jonne on riittänyt vain murusia. Nelostie-remontin valmistuttua Keski-Suomessa ei ole vireillä yhtään merkittävää liikennehanketta. Sellainen voisi olla Lahti-Jämsä -oikorata, mutta hankkeen eteneminen on pitkissä kantimissa, joten ripeys, sitkeys ja yksituumaisuus olisivat suorastaan välttämättömiä hyveitä hankkeen saamiseksi edes suunnittelun tasolle.
Tosiasiat eivät selittelemällä muuksi muutu. "Niin on, jos siltä näyttää", totesi jo Urho Kekkonen.
PETRI NEITTAANMÄKI
yhteiskuntatieteiden maisteri (kesk.)
Jyväskylä
Lähetä palautetta kirjoitukseen täältä.